Oletko ajatellut hankkia maakilpikonnan? Ajattelitko, että se söisi näin tai näyttääkö maakonnasi ruokalautanen yleensä tältä?
Moni mieltää kasvissyöjän ruokavalioksi kurkun, jäävuorisalaatin, tomaatit sekä tavalliset ruukku- ja jääsalaatit. Ajatellaan, että ne kuuluvat kasvissyöjän perusruokavalioon ja vain vaihtelevasti lautaselle tarjotaan sitten jotain muuta. Näistä edellä mainituista valitettavasti kaikki ovat sellaisia, jotka itse miellän vain satunnaisiksi lisiksi ruokiin. Tomaattia ja kurkkua omat konnani eivät ole saaneet koskaan, koska niissä on konnalle liikaa vettä. Esimerkiksi kurkku on 97 %:sesti vettä ja se toimii myös diureettina, eli lopulta kurkku kuivattaa konnaa enemmän kuin antaa sille nesteitä. Lisäksi tomaatti sisältää paljon oksaalihappoa, joka muun muassa kiihdyttää kilpirauhasen toimintaa, voi aiheuttaa munuaiskiviä sekä ärsyttää suolistoa. Se myös sitoo kalsiumia ja näin ollen on itse asiassa yksi monista pyramidikasvua aiheuttavista ruoista. Oksaalihappoa on myös paljon pinaatissa, punajuuressa, raparperissa ja ketunleivässä.
Kuinka parantaa ruokailutottumuksia?
Suurimmalla osalla maakilpikonnalajeista pääruokavalion pitäisi koostua heinistä sekä kortevista, lehtevistä ja matalaproteiinisista kasvilajeista, jotka ovat mahdollisimman kuitupitoisia. Suomessa heinistä yleisin on timotei, ja siihen kun sekoittaa muita heinälajeja, saadaan hyvän pohja konnan perusruokavalioon. Parhaita heinistä ovat puhalletut, mahdollisimman vähäpölyiset heinät. Joillekin konnille huonolaatuinen heinä pölyineen voi aiheuttaa hengitystieongelmia.
Kesä on kilpikonnalle yhtä juhlaa!
Parhaimmillaan konna saa ulkoaitauksessa laiduntaa koko kesän, mutta vaikka konna ei ulos pääsisikään, löytyy ulkoa sille monenlaista herkkua. Olemme jo julkaisseet aikaisemmin listaa myrkyttömistä kasveista, joita voi kesäisin ulkoa kerätä konnalle syötäväksi. Kevät ja kesä ovatkin otollisinta konnaharrastajan aikaa! Silloin on hyvä liikkua korin kanssa ulkona. Aivan tienpientareilta ei ole suotavaa kerätä välttääkseen pakokaasut, mutta kovin syvälle metsään tai pellolle ei tarvitse mennä löytääkseen kilpikonnalle kelpaavaa ruokaa. Itse kerään lähes joka päivä. Se mikä jää yli ruokintakerralta kuivataan ja säilötään talvea varten. Ei tarvitse olla hortonomi kerätäkseen luonnosta ruokaa kilpikonnalle. Helpoimmat kerättävät ovat varmasti voikukka, horsma, poimulehti, nokkonen ja vuohenputki. Näistä saa jo loistavan pohjan talviruokinnalle.
Joskus kaupunkialueilla on kuitenkin niukemmin näitä jopa rikkaruohoiksi miellettyjä kasveja tarjolla, ja joskus kerääminen on muuten vain hankalaa, joten hyvä vaihtoehto on kasvattaa itse vaikka parvekkeella kilpikonnalle vaihtelua ruokavalioon. Kukkaloistoa parvekkeelle ja ruokaa konnille. Jos ostat kukat valmiina, niin muistathan kuitenkin vaihtaa mullat, suihkutella kukat huolellisesti ja pitää tarpeeksi pitkä varoaika ennen syöttämistä konnalle, jotta mahdolliset lannoitteet ehtivät poistua kasveista.
Esimerkkejä konnille ruoaksi sopivista parvekekasveista ovat: hibiskuksen kukat ja lehdet, petunian kukat, ruusut, koristekrassit, orvokin kukat, timattikukan kukat ja lehdet, tähtisilmän kukat, kuusaman kukat, krysanteemin kukat, syrikän kukat ja lehdet, ananassalvian kukat, ruiskaunokki, tarhaneilikan kukat sekä verenpisaran kukat.
Trooppisille lajeille, kuten hiilikilpikonnille ja keltajalkakilpikonnille, voi hyödyntää samaa ohjetta ruokinnassa, muistaen lisätä siihen niiden vaatimia pehmeitä hedelmiä ja eläinproteiinia.
Kesä talteen talvea varten
Koska talvella moni kasvinsyöjä joutuu turvautumaan kaupan antimiin, kannattaa kesällä käyttää luonnon lajikirjo hyödyksi kuivattamalla kasveja talvea varten. Kuivatukseen on monia tapoja. Itse pilkon kasveja hieman pienemmiksi, levittelen lasitetulle parvekkeelle pyykkitelineen päälle sanomalehdet, ja sen päälle ohuen kerroksen kasveja yöksi kuivumaan. Kuivatus on suositeltavaa tehdä pimeässä, jotta aurinko ei polta värejä ja ravintoaineita. Pitkävartisia kasveja kuten heiniä, koiranputkia, horsmia ja metsäkurjenpolvia voi kuivattaa vyyhteinä roikottamalla. Kukkien kuten esimerkiksi ruusun terälehtien kuivatus on suositeltavaa tehdä kuivurilla. Kuivatetut kasvit voi säilöä sanomalehtipusseihin tai pahvilaatikoihin laittaen välillä väliin kerroksen sanomalehteä. Säilytykselle paras paikka on kuivassa kaapissa, sillä kosteus, lämpö ja valo heikentävät tai pahimmillaan pilaavat kuivatut kasvit.
Tuorepuoltakin kuitenkin tarvitaan väli- ja talvikausien ruokinnassa, ja tällöin täytyy kääntyä markettien Heviosaston puoleen. Mitä sieltä sitten kannattaa ostaa? Itse suuntaan ensin yrttiosastolle. Valitsen erilaisia yrttejä, kuten basilikaa, minttua, korianteria, rucolaa, sitruunamelissaa yms. Persilija sen sijaan kuuluu kiellettyjen syötävien joukkoon, koska sisältää runsaasti oksaalihappoa ja sillä on myös diureettisia ominaisuuksia.
Yrttejä jatkan salaateilla. Suosin tummia salaatteja, kuten tammenlehti- ja pehtoorin salaatteja, lollo rossoa, romainea, vuonankaalta, tatsoita ja mizunaa. Nämä yrttien ja salaattien miksaukset sekoitan edelliskesänä keräämiin ja kuivaamiin kesän antimiin. Jos kesän antimet loppuvat, sekoitan ne turvotettuihin Pat – pelletteihin.
Teksti: Anita Heinonen
Lisätietoja
Linkin takaa löytyy Paasikunnaksen Timon esitelmää lemmikkimessuilta konnien ruokintaan liittyen: https://www.youtube.com/watch?v=C3KOViDUon8
Paljon hyvää tietoa konnien hoidosta: http://www.tortoisetrust.org/