KUNINGASPYTON – Python regius
YLEISTÄ
Kuningaspyton on Afrikan pienin pytonlaji, jota esiintyy luonnossa kuivilla savanneilla, sekä ruohikkoisilla ja harvapuisilla alueilla Länsi- ja Keski-Afrikassa. Ne viettävät suurimman osan ajastaan maan alla nisäkkäiden tekemissä koloissa, sekä muissa maanalaisissa piiloissa ja ovat aktiivisimmillaan yöllä. Koiraiden ja alle kilosten yksilöiden on kuitenkin todettu myös kiipeilevän jonkin verran luonnossa.
Aikuiset kuningaspytonit ovat n. 1-1,4 metrin mittaisia, naaraat usein koiraita kookkaampia. Paino vaihtelee yleensä 1-3kg välillä, mutta jopa 4kg yksilöt eivät ole harvinaisia. Ne ovat myös hyvin pitkäikäisiä, eläen helposti 20, 30, jopa 40 vuotta.
Kuningaspytonia kutsutaan myös pallopytoniksi, sillä uhattuna se kietoutuu tiukaksi palloksi piilottaen päänsä pallon sisään. Erikoisesta puolustautumismenetelmästään huolimatta kuningaspytonit saattavat turvautua lisäksi myös puremiseen, vaikka purressaan se ei ihmiselle suurta vahinkoa saakaan aikaiseksi. Yleisesti ne ovat kuitenkin luonteeltaan rauhallisia ja helppoja käsiteltäviä.
Kuningaspyton sopii erinomaisesti myös ensikäärmeeksi, kunhan lajista ja sen vaatimuksista otetaan kunnolla selvää ennen käärmeen hankintaa. Terraarion on hyvä olla valmiina jo hyvissä ajoin ennen käärmeen tuloa, jotta oikeat olosuhteet ja lämpötilat saadaan tarkistettua ja säädettyä etukäteen oikeaksi.
Kuningaspytonista on suuren suosionsa takia kehitetty vuosien varrella tuhansia erilaisia värimuotoja, joiden hinnat vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.
Kuningaspyton kuuluu CITES II/B-liitteeseen, joten käärmeen myynti ilman asianmukaisia papereita (alkuperätodistus) on kielletty.
TERRAARIO
Suositukseni on pienemmille yksilöille minimissään 120cm x 50cm x 50cm (leveys, syvyys, korkeus), mutta varsinkin suuremmille yksilöille kokoa saisi olla tuotakin enemmän. Kuningaspytonille pohjapinta-ala on kuitenkin tärkeämpää kuin korkeus. Pienelle, luovutusiän saavuttaneelle poikaselle sopiva ensiasumus on esimerkiksi pohjapinta-alaltaan 60cm x 40cm. Tällöin poikasen kasvaessa myös asumuksen koon on kasvettava mukana.
POHJAMATERIAALI
Esimerkiksi luonnonturve/kookosturve, puu-/kookoshake ja sammal ovat hyviä vaihtoehtoja. En suosittele käyttämään hamppuhaketta tai Aspen/Lignocel/Chipsi-tyylistä pohjamateriaalia, sillä ne kuivattavat huomattavasti liikaa tarvittavaa ilmankosteutta terraariossa.
Suosittelen itse lämpimästi turve-hiekka-sammal-sekoitusta, sillä hiekka ja sammal tekevät turvepohjasta hieman ilmavampaa. Kuitenkin karanteenauksen ajaksi talouspaperia on alussa suositeltavaa käyttää, sillä mm. mahdollisten matelijapunkkien seuraaminen tummaa pohjamateriaalia vasten on erittäin hankalaa.
SISUSTUS
Terraario on hyvä sisustaa riittävän suojaisaksi, sillä liian avara ja tyhjä terraario saattaa stressata käärmettä, joka taas johtaa helposti ongelmiin esimerkiksi syömisen kanssa. Vesikupin sekä useamman piilopaikan lisäksi erilaiset kasvit, juurakot ja korkit ovat hyviä vaihtoehtoja.
LÄMPÖTILA, KOSTEUS JA VALAISTUS
Yleislämpönä n. 24-28°C ja lämpöpuolella n. 30-35°C. Lämmitys hoituu esimerkiksi lämpömatolla tai -kaapelilla. Myös oikeanlainen ylhäältä kohdistuva lämmitys toimii.
Maton/kaapelin olisi hyvä peittää maksimissaan 1/3 terraarion pohjapinta-alasta. Varmista kuitenkin, että kaapelin/maton alle jää ilmarakoa, jottei se jää terraarion ja tason väliin puristuksiin! Esimerkiksi huopatassut ovat hyvä tapa nostattaa asumusta hieman ylöspäin.
Myös termostaatin käyttö on välttämätöntä, sillä sen avulla onnistuu maton/kaapelin/lampun lämpötilan kontrollointi ja samalla poissuljetaan mahdollisen ylikuumenemisen riski. Olen todistetusti itse mitannut termostaatittoman lämpömaton pintalämmöksi yli 45°C, joka voisi aiheuttaa päällä makaavalle käärmeelle vakavia palovammoja.
Kosteuden olisi hyvä olla n. 60-80%. Sen ylläpitämiseen riittää usein reilumman kokoinen vesikulho ja satunnainen nurkan reilumpi kastelu, riippuen mm. huoneenkosteudesta ja pohjamateriaalista. Hyvä tapa on lisätä terraarion kulmaan pienelle alueelle sammalta, sillä sammal nostattaa ilmankosteutta paremmin ja pidempiaikaisemmin kuin sumutus. Hyvä ilmanvaihto on kuitenkin tärkeää, sillä liian kostea, kuiva tai ”seisova” ilma saattaa aiheuttaa nahanluonti- ja hengitystieongelmia.
Luonnonvaloa jäljittelevä valaistus on riittävä yöaktiiviselle kuningaspytonille, eivätkä ne tarvitse kirkasta valoa. On hyvä erotella selkeästi vuorokausirytmi ja katsoa, että terraariossa on päivällä hieman valoisampaa.
RUOKINTA
Kuningaspytonin ruokavalioon kuuluvat pakastetut tiput ja jyrsijät, kuten hiiret, gerbiilit, rotat ja natalit. Ruoka sulatetaan ja lämmitetään lämpimässä vedessä ennen tarjoilua.
Ruokaeläimen sopiva koko on n. käärmeen paksuimman kohdan kokoista, maksimissaan vain hyvin vähän sitä suurempi. Ruokaeläintä ja sen kokoa on hyvä kuitenkin vaihdella ruokintojen välissä.
Kuinka usein käärmettä pitäisi ruokkia? Kuningaspytonien ruokintaväliin vaikuttaa käärmeen ikä, paino/koko ja ruokaeläimen koko. Poikasten ruokintaväli on noin viikon välein, kun taas aikuisia ruokitaan vaihtelevasti yleensä kolmesta viikosta jopa puolentoista kuukauden väliltä.
Paastoilu on kuningaspytoneille harrastuksessa melko yleistä käytöstä ja monia stressaakin käärmeensä syömättömyys. Pidempiaikaisen paastoilun aikana on kuitenkin hyvä tarkkailla käärmeen kuntoa ja painoa, sillä liiallinen painon putoaminen voi myös olla merkki sairaudesta. Lisääntymiskausi ja nahanluonti aiheuttavat suurimmalla osalla yksilöistä syömättömyyttä, joka yhdistetään erehdyttävästi paastoamiseen.
Vaikka paastoilua tavataankin kuningaspytoneilla, niin useimmissa tapauksissa paastoilun syyksi on ilmennyt todellisuudessa joko väärät olosuhteet, liika käsittely, sairaus ja/tai stressi. Syömättömyyden ilmetessä onkin hyvä ensimmäisenä tarkistaa, että terraarion olosuhteet ovat kunnossa ja antaa käärmeen olla omassa rauhassaan mahdollisimman paljon. Huomioithan, että poikasen paastoaminen ei ole missään tapauksessa normaalia!
Käärmeen juuri saapuessa uuteen kotiin olisi suositeltavaa antaa sen olla rauhassa noin viikon verran ennen käsittelyä tai ensimmäistä ruokintaa.
KÄSITTELY
Käärmeet eivät nauti käsittelystä, vaikka jotkin yksilöt oppivatkin sitä jonkin verran sietämään. Tästä syystä turhaa käsittelyä tulisi välttää. Pakollisten toimenpiteiden, kuten siivouksen, yleisen tarkistuksen ja punnituksen yhteydessä käärmettä käsitellään rauhallisin ja tukevin ottein.
Ruokinnan jälkeen olisi hyvä odottaa vähintään pari-kolme päivää ennen seuraavaa käsittelyä, sillä käärme saattaa liian aikaisen käsittelyn johdosta oksentaa puoliksi sulaneen ruokansa ulos. Myös nahanluonnin aikaan käsittelyä tulisi välttää.
©Toxic Exotics – Jenna Wathén – 2023
Kattavammat ohjeet löytyvät linkistä Toxic Exotics – Kuningaspyton.
